Vanhan Vuosaaren luonnonläheiset puistot

Vuosaari on Helsingin itäisin ja pinta-alaltaan laajin kaupunginosa. Sen pohjoispuolella on Vantaan kaupunki, idässä Sipoon kunta. Vuosaaren eteläosa muodostuu kolmesta suuresta niemestä, Ramsinniemi, Kallahdenniemi ja Uutela, sekä lukuisista eri kokoisista saarista. Vuosaaressa on monipuolinen luonto ja useita luonnonsuojelualueita, huomattavimpina Kallahdenharju ja Porvarinlahden lintuvesialue. Vuosaari on rakentunut vaiheittain: 1960-luvulla, 1980-luvulla ja 2000-luvulla. Vuonna 2010 siellä on noin 39 000 asukasta.

Lisää Vuosaaresta:
www.vuonet.fi/kaupunkipolut
www.vuosaari.fi
www.vuosaari.net

 
11ppilveskorven

Ilveskorvenpuisto

Ilveskorvenpuisto on vuosaarelaisten oma ”Töölönlahti”. Sen luonnonläheisessä tunnelmassa viihtyvät ja virkistyvät kaikenikäiset käyttäjät. Ilveskorvenpuisto, entiseltä […]
Sari
/ Add Comment
11pppunakiven

Punakivenpuisto

Punakivenpuiston poikki kulki muinoin vanha Porslahti–Marielund-tie. Punakivenpuiston alue on ollut vuosisatoja maatalouskäytössä. Sillä on sijainnut […]
Sari
/ Add Comment
11pplohikaarme

Leikkipuisto Lohikäärmepuisto

Lohikäärmepuisto on Vuosaaren ensimmäinen ja monipuolisin leikkipuisto vuodelta 1967. Se oli Helsingin leikkipuistojen perusparannuksen pilottikohde […]
Sari
/ Add Comment

Maataidetta ja urbaania suunnittelua uuden Vuosaaren puistoissa

Jos haluaa kokea olevansa ihan kuin ulkomailla, niin kannattaa hypätä metroon, astua ulos Vuosaaressa ja suunnistaa Helsingin erikoisimman maataidepuiston kautta kohti Uutelan kanavaa. Täällä näkee korkealaatuista 2000-luvun rakentamista, Helsingin pisimmän uimarannan ja jos jaksaa, niin voi jatkaa vielä Uutelan virkistysmetsiin.

Vuosaaren toinen suuri rakennusbuumi ajoittui 1980-luvulle, jolloin rakentui ensin Meri-Rastila ja sitten Kallahden alueen tiivis kaupunginosa, noin 1000 asuntoa. Kaupunkisuunnittelijat kaavailivat Vuosaaresta jopa 55 000 ihmisen kaupunginosaa, mutta silloin nousivat asukkaat kapinaan. Pelastakaa Vuosaari-liike keräsi 15 500 nimeä adressiin, joka vastusti valtaisia suunnitelmia. Satama tuli, mutta asukasmäärä saatiin Paulig Oy:n kanssa yhteistyössä rajoitettua 40 000 asukkaaseen.

Tämä edellytti, että Vuosaareen saatiin myös metro ja kunnollinen aluekeskus, jota hallitsevat Pauligin rakennuttama ja Arkkitehdit Tommila -toimiston suunnittelema kauppakeskus Columbus vuodelta 1996 ja kulttuurikeskus Vuotalo, jonka on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen. Komea Vuotalo ja siihen liittyvä Mosaiikkitori valmistuivat vuonna 2001. Uusinta asuinaluetta, merellistä, korkealuokkaisten omistusasuntojen Aurinkolahtea rakennetaan edelleen. Siitä tulee noin 7000 ihmisen asuinalue.

www.aurinkolahtiseura.fi

 
12ppmustankiven

Mustankivenpuisto

Mustankivenpuisto on yksi Helsingin erikoisimpia puistoja. Nimensä puisto on saanut Vuosaarelle tyypillisestä mustasta kivestä, erittäin […]
Sari
/ Add Comment
12pplillkallvik

Lillkallvikinpuisto

Lillkallvikinpuisto on hämmentävä paikka muuten modernissa Aurinkolahdessa. Yhtäkkiä metsäisen alueen keskellä on muotopuutarha ja joonialainen pylväikkö! […]
Sari
/ Add Comment

Villoja ja metsäpuistoja Kallvikissa

1980-luvulla rakentuneen Kallvikin alueen puistoissa näkee vielä huvila-ajan jäänteitä. Ranta-alueet ovat tehty kestämään kulutusta. Komeiden honkien keskellä saa tuntuman woodland garden puistosuunnitteluun.

 
13pphiekkajaalan

Hiekkajaalanpuisto

Hiekkajaalanpuisto liittää koko Vuosaaren Kallahden asuinalueen mereen. Nimensä mukaisesti ranta-alue muodostuu entisestä teollisuusalueesta ja siihen […]
Sari
/ Add Comment
13ppullaksen

Ullaksenpuisto

Ullaksenpuisto sijaitsee Pikku Kallahden pohjoisrannalla, Leikosaarentien uusien asuinkortteleiden ja rannan välissä. Lännessä puiston rajana on […]
Sari
/ Add Comment


Vuosaaren täyttömäki – Lappi vai Himalaja?

Vuosaaren täyttömäki

Vuosaaren huippu on muodostunut yhdeksi kummallisimmista virkistysalueista Helsingissä. Vuosien saatossa, ihmisten ja koneiden tekemän hienovaraisen muokkauksen ansiosta helsinkiläisillä on paikka, jonne voi kiivetä, jos alkaa tehdä mieli Lappiin. Mäeltä on upeat näköalat koko Helsinkiin ja upouuteen Vuosaaren satamaan. Alueen korkein kohta on 60 m, muut laet 45 m merenpinnasta. Lintumiehet ovat ristineet täyttömäen Himalajaksi ja he tulevat tänne seuraamaan lintujen muuttoa.

Täyttömäki koostuu kahdesta alueesta. Vuosaaren entinen kaatopaikka on pinta-alaltaan 24 ha. Viimeinen jätekuorma sinne on kaadettu vuonna 1980.  Tämän maisemointiin päästään vasta, kun sen sisällä muhivat kaatopaikkakaasut poistuvat. Poistumista on tehostettu uudella putkistolla. Tulevaisuudessa myös entisen kaatopaikan päällä kukkivat niittykasvit, kuten ketoneilikat, kielot ja erilaiset heinät. Tämä luontoalue kaipaa ihmisen huolenpitoa vielä pitkään. Lue lisää

 

Herttoniemenranta – öljyvarastosta kukoistavaksi kaupunginosaksi

Herttoniemenranta muuttui 15 vuoden sisällä ankeasta teollisuusalueesta kantakaupunkimaiseksi ja merelliseksi kaupunginosaksi. Alueen puhdistus entisestä öljysatamakäytöstä maksoi alueen vuokraajille, Shellille ja Teboilille, lähes 100 miljoonaa markkaa. Asemakaavoitus käynnistyi vuoden 1989 lopulla ja rakentaminen alueella alkoi syksyllä 1993 ja päättyi 2000-luvun alussa.

Alueen talot muodostavat suojaavan muurin Linnanrakentajantien varrella ja mataloituvat kohti rantaa. Komeat kalliot luovat vaihtelevuutta maisemaan. Alueen julkisivut ovat pääosin paikalla muurattuja ja rapattuja. Julkisivujen väreinä on käytetty perinteisiä kantakaupungin julkisivuvärejä. Puistot on sijoiteltu taiten kaupunkirakenteeseen ja ne ovat luonteeltaan vaihtelevia ja edustavat 1990-luvun puistoajattelua. Harvinaisiakin kasveja on uskallettu käyttää. Alueen nimistössä on muistumia historiasta. Herttoniemenrannassa asuu noin 9 000 asukasta.

 
15ppsorsavuori

Sorsavuorenpuisto

Sorsavuorenpuisto koostuu kahdesta eri osasta. Puiston länsipuoli on luonnonmukaista aluetta ja itäpuoli taas perinteisempää puistoa. […]
Sari
/ Add Comment
15pptuorinniemi

Tuorinniemenpuisto

Tämän puiston kohokohta on etelään suuntautuva hiekkaranta. Alueella on pyritty tekemään luonne-eroja eri osa-alueiden välille. […]
Sari
/ Add Comment
15ppkerttulin

Kerttulinpuisto

Kerttulinpuisto sijaitsee Herttoniemenrannassa Rouvienpolun varrella sijaitsevien pienten puistojen ketjussa. Kerttulinpuisto on toiminnallisin Rouvienpolun varren pikku […]
Sari
/ Add Comment
15ppmargareetan

Margareetanpuisto

Margareetanpuisto on puolittain torimainen oleskelupuisto. Puiston itälaidalla on katuraittiin liittyvä betonikiveyksellä päällystetty tori. Raitin ja […]
Sari
/ Add Comment
15ppsisselen

Sisselenpuisto

Sisselen puisto – Sissele Bengtson oli yksi Herttoniemen kartanon monista rouvista – on luonteeltaan vehreä […]
Sari
/ Add Comment
15ppwetter

Petter Wetterin puisto

Petter Wetterin puisto kuuluu kevyen liikenteen reitin yhdistämän pienten puistikoiden ketjuun. Petter Wetterin polun betonikiveys […]
Sari
/ Add Comment

Roihuvuori – pikku Japani

Itä-Helsingissä sijaitseva Roihuvuoresta eli Roihiksesta löytyy kaksi japanilaisuutta henkivää puistoa, Kirsikkapuisto ja Japanilaistyylinen puutarha, joilla kummallakin on oma, mielenkiintoinen tarinansa. Japanilaistyylinen puisto on suosittu puutarhamatkailijoiden kohde. Täällä voi myös tavata Maailmanpuun. Roihuvuoren alueet kuuluivat muinoin Herttoniemen kartanon maihin. Herttoniemi ja aiemmin Itä-Herttoniemeksi kutsuttu Roihuvuori liitettiin Helsinkiin 1946. Yhteisöllinen Roihis sai Suomen kotiseutuliitolta Vuoden kaupunginosa tittelin vuonna 2010. Roihuvuoren asukasluku on noin 8000. www.roihuvuori.com

 
16ppporolahti

Porolahdenpuisto

Tammisalon kanava oli auki joskus Krimin sodan aikoihin 1854, mutta se kasvoi pikkuhiljaa umpeen. 1970-luvulla […]
Sari
/ Add Comment
16ppsatumaa

Satumaanpuisto

Satumaanpuisto, tuttavallisesti Keijupuisto, sijaitsee Roihuvuoressa Keijukaistenpolun ja Satumaanpolun välissä. Puisto on rakennettu vuonna 2000 luonnontilaiselle […]
Sari
/ Add Comment
16pppeukaloisen

Peukaloisenpuisto

Peukaloisenpuistossa Peukaloisentien varrella on pienehkö oleskelupuisto. Merkittävää siellä on näyttävä perennaryhmä, joka oli osa koealuetta. […]
Sari
/ Add Comment
16ppjapanilais

Japanilaisvaikutteinen puutarha

Kerrostalojen keskellä, Roihuvuorentie 12–16 kohdalla terassimaisessa rinteessä, on pääosin käsityönä loihdittu lähes hehtaari itämaista puutarhaa. […]
Sari
/ Add Comment
16ppkirsikka

Kirsikkapuisto

Roihuvuoren vesitornin alapuolella oleva Roihuvuoren aluepuisto, aurinkoinen, nurmikkoa ja puita kasvava rinne alkoi muuttua Kirsikkapuistoksi, […]
Sari
/ Add Comment

Aarteiden metsästystä Vesalassa

Keskustassa asuva ei arvaakaan, että yksi Helsingin näyttävimmistä puistoista on Vesalassa. Vesalaan pääsee kätevästi metrolla, pysäkkinä Mellunmäki. Veden solinan sävyttämä kasviparatiisi on vierailun arvoinen. Vesala on osa Mellunkylän kaupunginosaa. Mellunkylä tuli osaksi Helsinkiä vuoden 1946 alueliitoksissa. Koko Mellunkylässä asukasluku on noin 36 000.

Lisää tietoa Vesalasta

 
17ppvarhela

Varhelanpuisto

Varhelanpuisto on pieni lähipuisto, jossa on komea kallioseinämä. Puistosta on metsää 0,64 ha. Siellä kasvaa […]
Sari
/ Add Comment
17ppaarre

Aarrepuisto

Vesalassa sijaitsee nimensä mukaisesti varsinainen Aarrepuisto, jonka kaltaista ei ole Helsingissä toista. Mellunmäen metroasemalta tultaessa […]
Sari
/ Add Comment
17ppvesala

Vesalanpuisto

Vesalanpuisto on kunnostettu vuosina 2001–2003. Alue oli aiemmin saviseen maahan istutettua metsää. Huonokuntoisia puita, lähinnä […]
Sari
/ Add Comment

Ekoiluja, kokeiluja ja näytetarhoja Viikissä

Viikin peltoja on viljelty keskiajalta asti, paikka on tunnettu nimellä Viikin Latokartano, joka on perustettu 1550-luvulla. Suuressa alueliitoksessa vuonna 1946 Viikki liitettiin Helsingin kaupunkiin. Nykyisin pellot ovat Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilan käytössä.

Viikin alueelle on syntynyt viime vuosikymmenellä monia kiinnostavia puistoja ja puutarhoja, joissa voi hyvinkin viettää kokonaisen päivän. Täällä voi tutustua ekoasumiseen ja pihoihin joilla viljellään, tehdä minimatkan Kaakkois-Aasian tropiikin tunnelmiin Gardeniassa, taputella koetilan lehmiä maalaismaisemassa ja jatkaa retkelle Viikin lintuparatiisin torneille. Kuka uskoisi, että ollaan Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä, 20 minuutin päässä keskustasta!

Eko-Viikki on 24 hehtaarin kokoinen asuma-alue ja Suomen ensimmäinen urbaani ja samalla ekologinen kaupunginosa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut kestävä, terveellinen ja muunneltava asuinympäristö, jonka ratkaisut säästävät energiaa ja vähentävät jätteiden määrää. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1999 ja ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2000. Koko Viikin alueella asuu noin 9000 asukasta.

Lisää tietoa Viikistä

Katupuita on myös tutkittu Viikissä vuodesta 2003 lähtien

 
18ppviikkari

Leikkipuisto Viikkari

Ekologinen leikkipuisto Viikkari on rakennettu entiselle pellolle, asuinalueen ja Viikinojanpuiston väliin. Puistossa on leikkipuistorakennus ja […]
Sari
/ Add Comment
18ppviikinoja

Viikinojanpuisto

Ihmisen tekemä ekologinen oja puhdistaa vesiä Viikinojanpuisto on koko alueen keskuspuisto ja sen pääelementti Viikinoja on […]
Sari
/ Add Comment
18ppmaaherra

Maaherranpuisto

Kilpailun avulla erikoinen puisto Maaherranpuisto. Viikintien, Pihlajamäentien, Viikinkaaren ja Pasteurinkadun välissä sijaitseva puisto on muotokieleltään aivan […]
Sari
/ Add Comment
18ppgardenia

Gardenian pihapiiri

Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 22.7.2015, että Gardenian toiminta ajetaan alas vuoden 2015 loppuun mennessä. Trooppinen […]
Sari
/ Add Comment


Vartioharjuntien katupuuarboretum


Helsingin kaupunki varautuu ilmastonmuutokseen kokeilemalla uusia kaupunkipuulajeja. Vartioharjuntie on yksi puulajien kokeilukohteista. Keväällä 2012 istutettujen 44 katupuun myötä Vartioharjuntielle on syntynyt katupuuarboretum, uusien katupuulajien ja -lajikkeiden kokeiluistutus. Istutettuja lajeja ja lajikkeita on yhteensä 12. Lue lisää