Kallion vihreät sylit

Tiiviisti asutettu Kallion – Alppiharjun alue kätkee sisälleen rakastettuja viheralueita, joiden puolesta on jopa taisteltu. Myös eläintarha- ja terveyskylpylähaaveet ovat osa näiden puistojen menneisyyttä. Puistoalueiden keskellä on Helsingin suosituin paikka eli Linnanmäki. Sen kauniit istutukset tekevät huvipuistosta vehreän ja viihtyisän.

 

Kallion ja Alppiharjun historiaa

1800-luvun puoliväliin saakka nykyisen Kallion aluetta käytettiin pääasiallisesti viljely- ja laidunalueena. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla asutus […]
Sari
/ Add Comment
20pptaunopalo

Tauno Palon puisto

Tauno Palon puisto Helsinginkadun varrella on rakennusviraston puistosuunnittelija Lars Liljeforsin ja kuvanveistäjä Kain Tapperin (1930–2004)  […]
Sari
/ Add Comment
20ppjosafatin

Josafatin kalliot

Josafatin komeat kalliot Helsinginkadun ja Josafatinkadun välissä ovat kehys tälle kalliolaisten suosimalle auringonotto- ja piknikpuistolle. […]
Sari
/ Add Comment
20ppomenankukka

Omenankukkapuisto

Alppipuiston alueen itäreunalle on tehty 1960-luvun puolivälissä pieni, ihastuttava puistikko, jota kutsutaan Omenankukkapuistoksi. Portaat sinne […]
Sari
/ Add Comment
20pplenin

Lenininpuisto

Alppipuistosta lohkaistiin vuonna 1960–1961 osa, joka sijaitsee hieman piilossa Kulttuuritalon takana. Upea puisto rakennettiin puutarhanäyttelyalueeksi […]
Sari
/ Add Comment
20ppalppi

Alppipuisto

Vielä 1800-luvun alussa alue oli kallioista metsää, jossa harjoitettiin pienimuotoista palstaviljelyä. Puistojen tarina alkoi 1850-luvulla, […]
Sari
/ Add Comment

Puistoja Helsingin syntysijoilla Vanhassakaupungissa

Uuden Arabianrannan asukkaat saavat nauttia mielenkiintoisista viheralueista, jotka ovat historian tarinoita täynnä, aina Helsingin perustamisesta vuodesta 1550 lähtien. Aluetta elävöittää myös Annalan kartanohuvilan perinteitä vaaliva viljelykeskus. Vanhankaupunkiin ja uuteen, vuosina 2000–2012 rakentuneeseen Arabianrannan asuinalueeseen tutustut helposti myös alueen kotikaupunkipolkujen avulla.

 

Vanhankaupungin historiaa

Vantaanjoen suulla tiedetään olleen asutusta jo keskiajalla. Jokea pitkin on aikoinaan pystytty purjehtimaan aina nykyiseen […]
Sari
/ Add Comment
21ppannala

Annalan kartanopuisto

Annalan kartanopuisto sijaitsee Vanhankaupungin historiallisesti arvokkaalla alueella. Annalan mäen rakennukset, puutarha, ja harvinaisen laaja tammimetsikkö […]
Sari
/ Add Comment
21ppverka

Verkatehtaanpuisto

Verkatehtaan puiston alue on Vanhankaupungin perinteistä teollisuusympäristöä: se koostuu koskimaisemasta ja punatiilisistä teollisuusrakennuksista, jotka on […]
Sari
/ Add Comment

Keskuspuiston kainalossa

– Maunulan vehreät 1950-luvun puistot

Maunula on pieni pyöreä kaupunginosa mäkitasanteella, jota laaksot ympäröivät. Laaksossa kulkee Mätäpuro, uudelta nimeltään Haaganpuro, joka Maunulan kohdalla tunnetaan myös Maunulanpuron nimellä. Maunula voi retostella vihreydellään, asukkailla on 12 m2 puistoa, mutta jos Keskuspuiston virkistysmetsät otetaan mukaan, on jokaisella asukkaalla 85 m2 viheralueita. Maunulan vehreyttä leimaa väljyys ja 1950-luvun henki. Tontit ovat puistomaisia ja suuria, metsäalueita ja puistoja on paljon. Vuonna 1914 perustetun Keskuspuiston läheisyys takaa asukkaille hyvät ulkoilumahdollisuudet.

Maunulan nykyinen asukasmäärä on noin 7100 henkeä. Uudessa asemakaavassa Maunulaan on tulossa lisärakentamista. Tutustu Maunulaan myös kotikaupunkipolun avulla.

Facebookissa on maunulalaisten päivittämä Maunulan luontopolku -niminen sivusto, josta voi bongata luontohavaintoja. Luontopolulla on myös omat nettisivut.

Keskuspuiston 100-vuotisjuhlan kunniaksi Maunulassa avattiin uusi luontopolku 6.6. 2014. Polun tekemisessä olivat asukkaan vahvasti mukana, samoin Helsingin Latu ja Uurnalehdon hautausmaa. Runsaasta materiaalista tekivät valmiiksi poluksi Auli Kilpeläinen ja kuvittaja Seppo Leinonen. Tästä näet polun pääopastaulun.

Täältä voit ladata Maunulan luontopolku lapsille – materiaali kasvattajille. Materiaali sisältää hauskoja tehtäviä luontopolun varrella tehtäviksi ja runsaasti lisää tietoa luonnosta.

 

Maunulan alueen historiaa

Alueen pellot ovat syntyneet vanhan käytännön mukaan turvepohjaisille maille, jotka sekä kosteuden että kivettömyyden johdosta […]
Sari
/ Add Comment
22ppmaunula

Leikkipuisto Maunula

Syksyllä vuonna 1998 valmistui Maunulan leikkipuistoon uusi leikkipuistorakennus, jonka sijainti aiheutti suuria muutospaineita koko leikkipuiston […]
Sari
/ Add Comment
22ppkirsikkapuro

Kirsikkapuronpuisto

Pitkulaisen Kirsikkapuron puiston juju on sen läpi virtaava, mutkitteleva puro ja mittava Prunus ja Pyrus-hedelmäpuiden […]
Sari
/ Add Comment
22ppuurnalehto

Maunulan uurnalehto

Lähellä Sorsapuistoa sijaitsee Suomen suurin uurnahautaukseen suunniteltu hautausmaa. Hautausmaa perustettiin hevoshakana käytetyille maille vuonna 1966. […]
Sari
/ Add Comment
22ppsorsapuisto

Sorsapuisto

Varsinainen puistokulttuuri Maunulan alueella alkoi Sorsapuiston myötä. Sorsapuiston halki virtaa Mätäpuron sivuhaara. Noin 1950 kaupunginpuutarhuri […]
Sari
/ Add Comment

Pihlajamäen retropuistot

Pihlajamäki täytti vuonna 2012 50 vuotta. Se on niin sanottu metsälähiö. Pihlajamäen jylhälle luonnolle on tyypillistä kallioiset ja metsäiset mäet, joiden välissä on pieniä laaksonpainanteita. Vantaanjoki virtaa kaupungin länsilaidalla. Joen varrella on sekä metsäisempiä kohtia että viljelymaata. Pihlajamäen arvo perustuu moniin asioihin, aina väljästä luonnonympäristöstä pieniin rakennusten yksityiskohtiin asti. Rakentamista leimaa usein tarkoin harkittu vähäeleisyys.

Talot on sijoitettu jylhään luonnonmaisemaan luonnon ehdoilla. Pihlajamäen asemakaavalliset ja arkkitehtoniset arvot modernin ajan mallilähiönä on huomattu. Sieltä löytyy jopa Helsingin ensimmäinen arkkitehtuuripolku, joka toteutettiin Lähiörahaston avulla. Koko 1960-luvulla rakennettuun Pihlajamäkeen ollaan tekemässä suojelukaavaa ja sen puitteissa suojellaan myös luonnonmukaiset puistot ja maisema. Pihlajamäessä on asukkaita noin 7500 henkeä.

Pihlajamäen yhteydessä voidaan jo puhua muodikkaasti ”retropuistoista”. Puistoissa ovat pääosassa metsät, kalliot ja lammet, joita ihminen on kunnioittaen ja varovaisesti muokannut paremmin kulutusta ja toiminnallisuutta kestäväksi.

 

Pihlajamäen historiaa

Viikin latokartano perustettiin Viikin talonpojilta pakkolunastetuille maille Viikkiin tuottamaan viljaa ja rehua Helsingin perustajan, kuningas […]
Sari
/ Add Comment
24ppnuoriso

Pihlajamäen nuorisopuisto

Uusinta uutta niin suunnittelumetodeiltaan kuin ajatusmaailmaltaan on vuonna 2009 syyskesällä avattu Pihlajamäen nuorisopuisto. Se sijaitsee […]
Sari
/ Add Comment
24ppaarnipata

Aarnipata ja Rauninmalja

Pihlajamäestä ei saa lähteä, jos ei ole käynyt tervehtimässä sen ainutlaatuista luonnonmuistomerkkiä. Täällä sijaitsevat Suomen […]
Sari
/ Add Comment

Haltiala

Haltialan alue (ruots. Tomtbacka) on ”stadilaisten lande”, Helsingin laajin viher- ja ulkoilualue, Helsingin Keskuspuiston osa ja Tuomarinkylän peruspiiriin kuuluva virkistysalue Pohjois-Helsingissä, Vantaanjoen eteläpuolella.

Haltialan naapureina ovat etelässä Torpparinmäki ja Paloheinä, lännessä Maununneva ja Hakuninmaa. Pohjoisessa Vantaanjoen toisella puolella sijaitsevat Vantaan Ylästön, Pakkalan ja Tammiston kaupunginosat. Joen yli kaupunkeja yhdistää kaksi kevyen liikenteen siltaa, jotka sijaitsevat Pitkäkosken yläjuoksulla ja Haltialan kotieläintilan eteläpuolella. Tämän sillan läheisyyteen tulee bussi 650 (Koetilankadun pysäkki), josta on lyhyin kävelymatka Haltialan tilalle, noin 1 km.

Haltiala-nimellä viitataan usein myös vanhaan kartanoon, jonka rakennuksissa sijaitsee Helsingin kaupungin omistama Haltialan tila. Tilan mailla on viisi luonnonsuojelualuetta. Alue on osa laajempaa viljelyskokonaisuutta, joka oli aikoinaan osa Tuomarinkylän kartanoa.

 
niskala1-kotkan

Niskala arboretum

Sana arboretum tarkoittaa puulajikokoelmaa tai -puistoa. 1800-luvulla aina 1900-luvun alkupuolelle asti kaikilla itseään kunnioittavilla kartanonomistajilla […]
Sari
/ Add Comment

Haltialan tila tänään

Haltialan metsät, pellot ja jokimaisemat on liitetty laajana yhtenäisenä viher- ja ulkoilualueena osaksi Helsingin Keskuspuistoa. […]
Sari
/ Add Comment

Ruutinkoski

Luonnonsuojelualue sijaitsee Haltialan peltojen pohjoispuolella. Perinteisen peltomaiseman keskellä sijaitseva Ruutinkoski on monipuolinen luontokohde kosteikkoineen ja […]
Sari
/ Add Comment

Vantaanjoentörmä

Viimeisin suojeltu alue on pitkä ja kapea Vantaanjoentörmä. Alue sai suojelupäätöksen 14.12.2012. Joentörmää luonnehtivat kasvistollisesti […]
Sari
/ Add Comment

Haltialan aarnialue

Aarnialue on suojeltua aarnimetsää, se rauhoitettiin hakkuilta 1930-luvulla. 10.5.1984 metsäalue sai suojelupäätöksen. Metsästä on kehittynyt […]
Sari
/ Add Comment

Pitkäkosken rinnelehdot

Pitkäkosken rinnelehdot sijaitsevat hieman kauempana Haltialan alueesta, Keskuspuiston luoteisosassa Vantaanjoen molemmin puolin. Alueen omistavat Helsingin […]
Sari
/ Add Comment