Pyhän Birgitan puisto

Posted · Add Comment

Pyhän Birgitan puisto on saanut nimensä ainoan pohjoismaalaisen naispyhimyksen mukaan. Pyhä Birgitta eli 1300-luvulla. 2,11 hehtaarin puisto on kaupunkikuvallisessa solmukohdassa yhdessä Pyhiinvaeltajanpuiston kanssa. Eiranranta-korttelista ja Telakka-kadulta on vapaat näkymät puistoalueen kautta avomerelle. Puiston kautta kulkee Helsingin niemeä kiertävä, tärkeä virkistysaluereitti.

Kadulta puistoa rajaavat matalat paljakkapaju-, tyrnimarja- ja kääpiövuorimäntyistutukset. Graniittiset portaat johtavat puiston pienelle ja suositulle hiekkarannalle, joka tehtiin asukkaiden erityisestä toivomuksesta. Uimarannalta kivetty rantareitti jatkuu itään kohti Ursinin kallioita ja länteen kivettynä, muuriin rajautuvana laiturina kohti Hernesaarta.

Portaita pitkin pääsee puiston rantaraitille. Raitin merenpuoleinen sivu on rakennettu komeista punagraniittipaasista ja suurista luonnonkivistä, joiden päällä istuskellen voi ihailla myrskyjä. Raitti on päällystetty graniittisilla noppakivillä ja siroteasfaltilla, että se kestäisi rankkoja olosuhteita. Myös liikuntaesteisen on mahdollista päästä lähelle veden rajaa. Rantaan ohjautuvat tyrskyt voivat olla jopa viisi metriä korkeita! Raitin päässä on vielä toiset portaat ja liuska mereen, josta voi vaikka mennä uimaan.

Kävelytien reunalta nousee kohotettu istutusalue ja dyynimäisesti muotoiltu nurmialue. Nurmi on tarkoitettu peleihin, leikkiin ja auringonpalvontaan. Nurmialueen halkaisee kivituhkakäytävä. Istutukset ovat matalia, ne eivät estä näkymiä merelle. Mattomaisesti kasvavat tädykkeet, jalomaaraimet ja rantalaukkaneilikat sekä erilaiset tuulessa huojuvat koristeheinät korostavat merellistä vaikutelmaa. Keväisin istutusalueita koristavat matalat pikkusipulit krookuksista parvitulpaaneihin.

Rantaan on vaivihkaa ilmestynyt hienostunut pronssiveistos nimeltään Onni. Se ei ole kaupungin ”virallinen taideteos”, mutta se on niin mukava ja mieltä ylentävä, että se on saanut olla paikoillaan.

Puiston penkit ovat mustia, käsinojallisia metallipenkkejä, jotka kestävät merellisissä olosuhteissa. Penkit on valaistu altapäin led-valopisteillä. Ne antavat iltaisin tunnelmaa reitille. Puiston muut valaisimet ovat mustia puistovalaisinpylväitä ja pollarivalaisimia.

Puiston puut ovat tervaleppiä ja kukkivia mustamarjaorapihlajia, schalininkirsikoita ja tuohituomia. Puukujanne rajaa puistoa Eiranranta-kadun varrella. Kaksi taiteilija Jussi Heikkilän Suomen saariston saaria kuvaavia taideluomaa on Pyhän Birgitan puistossa.

Hiiltyneellä puulla verhoitu kahvila Birgitta on puiston helmi. Sieltä saa lounasta ja herkullisia kahvilatuotteita keväästä syksyyn. Suuri ulkoterassi on kauniilla ilmalla aina täynnä, eikä ihme, terassilta on upeat näköalat horisonttiin.

 
 
niskala1-kotkan

Niskala arboretum

Sana arboretum tarkoittaa puulajikokoelmaa tai -puistoa. 1800-luvulla aina 1900-luvun alkupuolelle asti kaikilla itseään kunnioittavilla kartanonomistajilla […]
Sari
/ Add Comment

Haltialan tila tänään

Haltialan metsät, pellot ja jokimaisemat on liitetty laajana yhtenäisenä viher- ja ulkoilualueena osaksi Helsingin Keskuspuistoa. […]
Sari
/ Add Comment

Ruutinkoski

Luonnonsuojelualue sijaitsee Haltialan peltojen pohjoispuolella. Perinteisen peltomaiseman keskellä sijaitseva Ruutinkoski on monipuolinen luontokohde kosteikkoineen ja […]
Sari
/ Add Comment

Vantaanjoentörmä

Viimeisin suojeltu alue on pitkä ja kapea Vantaanjoentörmä. Alue sai suojelupäätöksen 14.12.2012. Joentörmää luonnehtivat kasvistollisesti […]
Sari
/ Add Comment

Haltialan aarnialue

Aarnialue on suojeltua aarnimetsää, se rauhoitettiin hakkuilta 1930-luvulla. 10.5.1984 metsäalue sai suojelupäätöksen. Metsästä on kehittynyt […]
Sari
/ Add Comment

Pitkäkosken rinnelehdot

Pitkäkosken rinnelehdot sijaitsevat hieman kauempana Haltialan alueesta, Keskuspuiston luoteisosassa Vantaanjoen molemmin puolin. Alueen omistavat Helsingin […]
Sari
/ Add Comment