Pihlajamäen nuorisopuisto

Posted · Add Comment

Uusinta uutta niin suunnittelumetodeiltaan kuin ajatusmaailmaltaan on vuonna 2009 syyskesällä avattu Pihlajamäen nuorisopuisto. Se sijaitsee Savelanpuistossa, Vantaanjoen varrella ja on osa Helsinkipuisto-nimistä laajaa viheraluekokonaisuutta. Puiston maaperä on alavaa, vanhaa viljelys- ja tulvaniittymaata, jota reunustavat Pihlajiston ja Pihlajamäen metsäiset rinteet. Puiston pohjoisosaan on viime vuosikymmenien kuluessa rakennettu pelinurmikenttiä ja käytäviä sekä istutettu metsiköitä.

Nuorisopuisto sai alkunsa vuonna 1997, jolloin alueelle rakennettiin skeittipaikka nuorten aloitteesta. Tytöt kritisoivat sitä, että aina tehdään puistoja poikien ehdoilla, heidänkin tulisi saada vaikuttaa Nuorisopuiston tilaratkaisuihin.

Niinpä vuonna 2004 käynnistyi Pihlajamäen Nuoriso- ja Tyttöjenpuistohanke. Yli kaksisataa 7–25 -vuotiasta lasta ja nuorta, kouluista, nuorisotaloilta, tyttö- ja poikaryhmistä ja skeittaajista on osallistunut suunnitteluun eri vaiheissa.

Puiston sommittelu on suuripiirteistä ja väljää ja se tukeutuu puiston aiempiin kehitysvaiheisiin. Puisto on edelleen avoin ja näkymälinjat Vantaanjoelle ja Pihlajamäkeen on säilytetty. Puisto sisältää kolme uutta toiminnallista osaa: Tyttöjen puiston, Poikien puiston ja Lähiliikuntapaikan. Uudet toiminta-alueet on sijoitettu lähelle uutta huoltorakennusta ja puiston reunaa.

Tyttöjen puistossa tai Keinupuistossa maasto on kumpuilevaa. Siellä kasvaa pilvikirsikoita, purppuratuomia ja erilaisia kukkivia angervoja. Puistossa on tyttöjen toivomia keinuja, karusellejä ja tasapainoiluvälineitä. Keinut on ryhmitelty metsiköiden ja kukkivien kumpareiden rajaamiin tiloihin. Näin on saatu aikaan suojaisia oleskelupaikkoja.

Puiston erikoisuutena on neljä tänne erikseen suunniteltua, vastakkain istuttavaa keinua, joissa on hyvä vaihtaa salaisuuksia. Tasapainoilua voi harjoittaa hauskoilla palloilla ja kolmen katoksen alla voi hengailla muuten vain. Puiston keskellä oleva amfiteatterimainen katsomo tekee puistosta myös hyvän tilan vaikka tanssiesityksille. Puistossa on tytöille myös oma pelinurmi.

Longinojan haara ja tuija-aita jakaa alueen kahtia, haaran päässä on huoltorakennus, jossa ohjaajat vetävät toimintaa ainakin kesäisin ja jossa voi vaikka askarrella huonolla säällä. Ojan pientareelle on istutettu kosteikkokasveja kuten ranta-alpia, kurjenmiekkoja ja saroja.

Poikien puistossa meno on rajumpaa. Siellä on ns Freestylepark, josssa on mm. Suomen suurin vertti, dirt-rata, BMX:ää, skeittausta, bleidausta ja scoottausta. Nuoret ovat itse suunnitelleet välineet ja osin rakentaneetkin ne. Toimintoja rajaavat maavallit, haapapuut ja kuusama-aita.

Lähiliikuntapaikka sijoittuu nykyiselle, soikion muotoiselle sorakentälle koulujen läheisyyteen. Aidatun monitoimikentän reunoja kiertää juoksurata. Puiston valaistus uusittiin sen rakentamisen yhteydessä. Esteettömyys on myös otettu huomioon. Puisto on maastomuodoiltaan tasainen ja Tyttöjenpuistoon, oleskeluaukiolle, monitoimiareenaan ja koripallokentälle on esteetön pääsy.

 

 
 

Haltiala

Haltialan alue (ruots. Tomtbacka) on ”stadilaisten lande”, Helsingin laajin viher- ja ulkoilualue, Helsingin Keskuspuiston osa […]
Sari
/ Add Comment
20ppalppi

Kallion vihreät sylit

Tiiviisti asutettu Kallion – Alppiharjun alue kätkee sisälleen rakastettuja viheralueita, joiden puolesta on jopa taisteltu. […]
Sari
/ Add Comment
22ppsorsapuisto

Keskuspuiston kainalossa

– Maunulan vehreät 1950-luvun puistot Maunula on pieni pyöreä kaupunginosa mäkitasanteella, jota laaksot ympäröivät. Laaksossa kulkee […]
Sari
/ Add Comment