Lönnrotin puistikko

Posted · Add Comment

Vanhan kirkkopuiston vieressä, Lönnrotin kadun varrella on pieni puistikko, joka on nimetty kansalliseepoksemme Kalevalan luojan, Elias Lönnrotin (1802–1884) mukaan. Puistikon pääaihe onkin merkkimies Lönnrotin muistomerkki, pronssiin valettu patsas massiivisella kivijalalla.

Patsas on sijoitettu pienen kukkulan päälle ja sen edustalla ja sivuilla on kausikasviryhmiä. Molemmin puolin patsasta on kuusamien reunustamat istuskelualueet. Nurmella kasvaa syreenejä ja kaksi koristeomenapuuta, jotka ovat Marttojen istuttamia. Koko puistikkoa reunustavat lehmukset. Puistikko oli vuoden 1830 asemakaavassa määritelty Kirkkotori nimiseksi aukioksi, myöhemmin alueen keskiosa istutettiin puistikoksi, jonka istutukset ilmeisesti suunnitteli kaupunginpuutarhuri Svante Olsson. Vuonna 1898 kaupunki luovutti puistikosta paikan Lönnrotin muistomerkille.

Muistomerkkikilpailun järjesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja sen voitti kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942). Mainittakoon, että Lönnrot keksi sanan kirjallisuus, kun SKS:aa perustettiin. Veistos valettiin pronssiin Brysselissä ja paljastettiin 18 vuotta Lönnrotin kuoleman jälkeen, salaa, yöllä 18.10.1902.  Tilaisuus pidettiin salassa siksi, että Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa ja kaikenlaista kansallistunnon ilmenemistä vahdittiin tarkasti.

Muistomerkissä on näköis-Elias runoja muistiin merkitsemässä. Hänen jalkojensa juuressa istuskelee Impi, joka symboloi Kalevalan ja Kantelettaren lyyrisiä- ja laulurunoja. Vasemmalla puolella oleva Väinämöinen taas edustaa Kalevalan eeppisiä ja loitsurunoja.

Veistoksen kivisen jalustan sivulla on kalevalaisen tietäjän Antero Vipusen “piilokuva”. Vipusen viiksekkäät kasvot ovat kohokuvana ja ylösalaisin Väinämöisen alla. Vipunen oli tietäjäjättiläinen, jolta Väinämöinen meni kysymään neuvoa ja tiedustelemaan puuttuvia sanoja. (Kalevalan 17. runo). Väinämöinen lipesi Vipusen suuhun ja joutui tämän vatsaan, josta sai lopulta taiteiltua itsensä ulos. Vipusen otsaan kuvanveistäjä on hakannut viisisakaraisen merkin, pentagrammin, jolla lienee kalevalais-kosmisia, maailmaan syntyyn liittyviä mystisiä merkityksiä. Jalustan edustassa on Lönnrotin nimen lisäksi teksti: “Sain sanat salasta ilmi, Kalevala.”

 
 
6ppruoholahden

Modernin Ruoholahden puistot

Entiselle satamatoimialueelle syntyi vuosina 1992–2002 palanen uutta Helsinkiä, joka ohi ajettaessa ei paljasta puistojaan. Ruoholahdessa […]
Sari
/ Add Comment