Hesperian esplanadi

Posted · Add Comment

Hesperian esplanadi halkaisee Töölön kaupunginosan ja erottaa Etu-Töölön Taka-Töölöstä. Puistoalue alkaa Mannerheimintieltä ja päättyy Taivallahteen. Puistossa on erilaisia osia niin toiminnoiltaan kuin kasvillisuudeltaankin. Upeinta esplanadilla ovat komeat hevoskastanjat, jotka ovat suurin yhtenäinen hevoskastanjakujanne Suomessa ja ehkä koko Euroopassa.

Puiston historiaa

Nykyisen esplanadin kohdalla kulki Töölönlahtea ja Taivallahtea yhdistävä Edesviksvägen jo 1700-luvulla. 1800-luvun lopulla sitä kutsuttiin Fattiggårdsvägeniksi, koska se johti köyhäintalolle. 1900-luvun alussa nykyisen espalandin tienoilla sijaitsi Taipaleen ja Bergan alueen huviloita. Taivallahden rannalla oli kaupungin omista teurastamo ja ns. Strömstenin plantaasi sijaitsi tulevan esplanadin pohjoispuolella. Pääasiassa venäläiset puutarhurit olivat vuokranneet sieltä palstoja viljelläkseen vihanneksia. Niitä he sitten kaupittelivat Helsingissä.

Töölön rakennuskanta oli lähinnä puisia vuokravilloja ennen kuin arkkitehtien Gustaf Nyström (1856–1917) ja Lars Sonck (1870–1956) asemakaava vahvistettiin vuonna 1906. Etu-Töölö rakennettiin pääasiassa 1910–1920-luvuilla ja Taka-Töölö 1930–1950-luvuilla, poikkeuksena Mannerheimintien länsireunan korttelit, jotka valmistuivat jo 1920-luvulla.

Töölönlahden puhdistusta mietittiin jo 1880-luvun lopulla ja lahden raikastamiseksi ehdotettiin kanavaa Töölönlahden ja Taivallahden väliin vuonna 1891. Kanava olisi parantanut veden vaihtuvuutta Töölönlahdessa ja se olisi myös ollut kaunis elementti kaupunkiin. Kanavahanketta suunniteltiin 20 vuotta, mutta hankkeen pelättiin tulevan kalliiksi siltoineen kaikkineen. Epäiltiin myös hitaasti virtaavan veden aiheuttavan tauteja. Niinpä kanavahanke vaihtui leveäksi puistokaduksi. Asemakaava-arkkitehti Bertel Jung (1872–1946) piirsi kaksi hieman toisistaan poikkeavaa ehdotusta vuosina 1910–11. Esplanadi toteutettiin Birger Brunilan (1882–1979) suunnitelman mukaan vuodelta 1933.

Kun rakentaminen alkoi 1934, koko puistoalueelta jouduttiin räjäyttämään siellä sijainneet kalliot. Kivenlohkareista tehtiin pohjat puiston käytäville. Puut istutettiin vuonna 1936. Silloinen kaupunginpuutarhuri Johan E. Aranko valitsi Esplanadille kauniisti kukkivat, Suomessa hyvinkin eksoottiset hevoskastanjat.

Vasta valmistunutta esplanadia ja sen ihanasti kukkivia puita ylistettiin lehtien palstoilla. Esplanadin keskiosassa, pitkittäis- ja poikittaiskäytävien risteyksessä oli neliömäinen aukiosommitelma, jota leikatut orapihlaja-aidat ja neljä muotoon leikattua tammea rajasivat. Itse esplanadia rajasi kapeahko, keraamisilla laatoilla päällystetty jalkakäytävä.

Puistossa oli upeita perenna- ja kesäkukkaistutuksia. Ne menestyivät, koska puut olivat vielä varsin pieniä. Lapsia varten puistoon tuli keinuja ja hiekkalaatikoita ja puistovahdit pitivät huolta, että laitteet olivat kunnossa ja puistossa käyttäydyttiin säällisesti. Esplanadin läntisimmän osan rakentaminen viivästyi Taivallahden täytön vuoksi. Meri ulottui nykyiselle Mechelininkadulle vielä 1900-luvun alussa. Lahden täyttö sai nykyisen muotonsa vuonna 1943.

Helsingin kasvilajivalikoimaa lisäsi runsaasti, kaupunginpuutarhurina 1946–1957 toiminut Bengt Schalin. Hän loi Hesperian esplanadille vuonna 1947 näyttävät kukkaissommitelmat, joita reunusti aaltomainen liuskekivikäytävä. Sitä kutsuttiin mm. lemmenpoluksi ja se herätti suurta ihastusta. Schalin lienee vastuussa puiston muistakin istutuksista, jotka täydentyivät vuonna 1949 ja joista osa on vieläkin elossa. Puiden kasvaessa varjostaviksi, perennoista jouduttiin pikkuhiljaa luopumaan 1960-luvun loppuun mennessä.

Taivallahden leikkipuisto aloitti toimintansa Runeberginkadun länsipuolella 1968. Lapsille saatiin lämmintä sisätilaa 1976, kun 50 neliön suuruinen leikkipuistorakennus valmistui. Ennen leikkipuistoa on iso pelikenttä. Puisto rajautuu syreenipensaisiin ja jalaviin. Leikkipuistorakennuksen ja puiston peruskorjaus tehtiin 1980–90-lukujen taitteessa. Piha-alue kunnostettiin maisema-arkkitehti Leena Iisakkilan suunnitelman mukaan. Puisto sai hienon, uuden rakennuksen vuonna 2001, jolloin myös varastorakennus pystytettiin. Puistossa on kahluuallas ja komeat ruusuryhmät. Toiminta puistossa on varsin vilkasta vuoden ympäri.

1990-luvulla Esplanadille tuli kahden presidentin muistomerkit. Vuonna 1994 paljastettiin Veikko Myllerin (s.1951) Risto Rytin (1889–1956) Vastuun vuodet.

Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan (s.1952) ehdotus ”Alhaalta ylös, sisältä ulos” voitti presidentti Lauri Kristian Relanderin (1883–1942) muistomerkistä järjestetyn kilpailun. Teos paljastettiin 29. marraskuuta 1996 Hesperian esplanadilla Runeberginkadun puoleisessa päässä.

 
 
6ppruoholahden

Modernin Ruoholahden puistot

Entiselle satamatoimialueelle syntyi vuosina 1992–2002 palanen uutta Helsinkiä, joka ohi ajettaessa ei paljasta puistojaan. Ruoholahdessa […]
Sari
/ Add Comment