Porolahdenpuisto

Posted · Add Comment

Tammisalon kanava oli auki joskus Krimin sodan aikoihin 1854, mutta se kasvoi pikkuhiljaa umpeen. 1970-luvulla tammisalolaisilta tuli aloite, että kanava avattaisiin uudestaan. Roihuvuorelaiset vastustivat sitä. Asia meni Etelä-Suomen vesioikeuteen asti. Kanava avattiin uudelleen 2001. Kanavassa ei saa ajaa moottoriveneillä, mutta soutu ja melonta ovat sallittua. Kanava parantaa Porolahden veden laatua.

Helsingin jätevesien puhdistamisen keskittäminen Viikinmäkeen vapautti useiden puhdistamoiden tonttimaat asumistarkoitukseen v. 1985–1989. Puhdistamojen rakennuksia ja rakennelmia on osittain voitu muuttaa uuteen käyttöön. Näin Herttoniemessä on saatu tiloja vammaisten palvelutoimintaan ja nuorisotiloja.

Herttoniemen puhdistamon tontille suunniteltiin 3–4 kerroksisia rakennuksia, joiden pihat suuntautuvat rantaa kiertävään laajaan puistovyöhykkeeseen. Asukkaita Porolahden alueella on noin 600.

Porolahdenpuiston 1990-luvun alussa rakennettu länsiosa täydentää Porolahtea reunustavaa ja paljon käytettyä rantapuistoa. Puisto on rakennettu vanhalle puhdistamoalueelle. Puisto on suunniteltu yleisilmeeltään luonnonmukaiseksi maisemapuistoksi, jossa on kosteikko, niittyjä ja käyttönurmikoita sekä lehtomaisia metsiköitä. Puistossa on avaria puistonäkymiä. Kasvillisuutta on lisätty käyttämällä kotimaisia puita ja pensaita sekä kosteikkokasveja. Porolahden rannassa on näköalalaituri ja melontaharrastuksen käyttöön tarkoitettu laituri.

Puistossa on runsaasti arvokasta kasvillisuutta, jota on istutettu sekä puhdistamon aikana että puiston eri rakennusvaiheiden yhteydessä. Näistä mainittavia ovat jalavat, ja erilaiset saarnilajikkeet kuten punasaarni Fraxinus pennsylvanica ja valkosaarni Fraxinus americana sekä, harvinainen kiinanpoppeli Populus simonii. Vuonna 1990 Helsingin yliopisto istutti puistoon kaksi elinvoimaista atsalearyhmää avoimen niityn reunalle. Atsaleat ovat yliopiston tutkimusmateriaalia

Puistosta löytyy myös suojeltu saarni, joka on todella komea luonnonmuistomerkki. Se on kanavan ylittävän sillan läheisyydessä. Saarni, Fraxinus excelsior, kasvaa luontaisesti vain maamme eteläosissa ja Ahvenanmaalla. Korkealle kurottuva komea puu esiintyy muinaisskandinaavisissa taruissa. Myytin mukaan ensimmäinen ihminen Ask (ruotsiksi saarni), luotiin maan päälle nimenomaan saarnipuusta. Islantilaisessa Edda-tarustossa saarni Yggdrasil oli maailmanpuu, jonka latva ulottuu jumalien asuttamaan taivaaseen ja juuret kuolleiden, jättiläisten ja alempien jumalien valtakuntaan. Maailmanpuun alla sijaitsi lähde, ja sen rungon äärellä jumalat jakoivat tuomioitaan.

 
 
16pproihu

Roihuvuori – pikku Japani

Itä-Helsingissä sijaitseva Roihuvuoresta eli Roihiksesta löytyy kaksi japanilaisuutta henkivää puistoa, Kirsikkapuisto ja Japanilaistyylinen puutarha, joilla […]
Sari
/ Add Comment
19pptullisaari

Tullisaaren uusi kukoistus

Alueen kulttuurihistoriallinen merkitys Vanhat kartanot ja huvilat ympäristöineen tuovat helsinkiläiseen kaupunkikuvaan ajallista syvyyttä. Jos Laajasalon pohjoisosassa […]
Sari
/ Add Comment
pp-vartioharjunarboretum

Vartioharjuntien katupuuarboretum

Helsingin kaupunki varautuu ilmastonmuutokseen kokeilemalla uusia kaupunkipuulajeja. Vartioharjuntie on yksi puulajien kokeilukohteista. Keväällä 2012 istutettujen […]
Sari
/ Add Comment